Turun ateljeetalosäätiö rakennutti Parrantien ateljeetalon vuonna 1968. Säätiöön kuuluivat Turun taiteilijaseura, Turun taideyhdistys. Arte ry, opetusministeriö ja Turun kaupunki. Säätiön tarkoituksena oli tarjota kuvataiteilijoille edulliset työskentely- ja asumistilat. Vastaavia ateljeetaloja rakennettiin tuolloin myös muualle Suomeen, muun muassa Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle ja Jyväskylään.
Tarkoituksenmukainen ja tyylikäs
Arkkitehti Veijo Kahra suunnitteli tontille kaksi rivitaloa, joissa oli yhteensä kymmenen ateljeetilaa: kuusi ateljee-asuntoa ja neljä pienempää, joihin kuului ateljeen lisäksi parvi ja keittokomero. Pohjakerroksessa oli sauna, lämpökeskus ja varastotiloja.
Rivitaloista toinen oli Valpurintien suuntainen ja toinen Parrantien puolella. Porrasmainen huoneistojako antoi rakennuksille rytmiä ja asukkaille yksityisyyttä; varsinaisia asuntokohtaisia piha-alueita ei aidattu. Ulkopinta oli tummanpunaista, hieman ylipoltettua tiiltä, katto loivasti laskeva, lautaverhoillut osat mustaksi maalattu. Sama pelkistetty linja jatkui sisätiloissa: valkoista tiiliseinää ja mustaa lautaseinää, raskaspalkkiset, mustat katot ja mustat lautalattiat.
Ateljeetalon suunnittelussa kuunneltiin myös säätiön hallitukseen kuuluneiden taiteilijoiden näkemyksiä siitä, millainen taiteilijan työtilan tulisi olla. Ateljeen korkeat ikkunat olivat pohjoispuolella ja tilan korkeus yli viisi metriä. Parvitila oli alunperin suunniteltu varastotilaksi, mutta toimi monitoimitilana. Pieni apukeittiö mahdollisti välineiden pesun. Valoa ja tilaa siis riitti.
Tietenkin asumisen myötä tuli myöhemmin myös kritiikkiä, mutta kaiken kaikkiaan taiteilijat ovat olleet tyytyväisiä työtiloihin ja arvostaneet talojen arkkitehtuuria. Myös naapurusto arvosti arkkitehti Kahran piirtämiä taiteilijataloja, mistä kertovat lukuisat Parrantien Paviljongin vieraskirjamerkinnät.
Turun ateljeesäätiön rakennuttamia taiteiljataloja kohtasi sama ongelma kuin monia suomalaisia rakennuskohteita, omakotitaloja, kouluja, sairaaloita,julkisia tiloja, jopa kirkkoja: kauniisti sanottuna sisäilmaongelma, rumasti sanottuna home. Turun kaupunki myönsi Parrantien ateljeetaloille purkuluvan keväällä 2021. Samalla se suostui hävittämään kansallisesti ja kansainvälisestikin harvinaisen ja arvokkaan rakennuskokonaisuuden.
